torstai 9. elokuuta 2012

Once upon a time there was a dream

Unelma on ollut olemassa varmaan niin kauan kun pikku tyttönä kotista leikin, tosin tähän asti hyvin kaukainen sellainen. Sitten eräänä päivänä, noin 2,5 vuotta sitten unelma alkoi heräämään ruususen unestaan, kun olin myynyt yksiöni, muuttanut mieheni kaksioon ja seinät alkoivat kaatua päälle ja ovelta ei päässyt sisään ilman raivaussahaa.

Kulta me tarvitaan isompi asunto!

Hillitöntä asunnon etsintää, asunto näyttöjä, itkua, naurua, epätoivoa, sopivaa ei tahtonut löytyä.

Kulta rakennetaanko kokonaan uusi koti? 

Tilattiin kasoittain  talokirjoja, käytiin rakennusmessuilla, selattiin katalogeja yritettiin hahmottaa mitä mikäkin maksaa ja marssittiin talotehtaan edustajan puheille.
Tarjouskin saatiin.

Kulta uskalletaanko me lähteä tähän projektiin?

Ei me uskallettu, liian pelottavaa, liian vähän tietoa kaikesta, emmekä halunneet vielä erota ;)

Eipä aikaakaan kun höpöttelin asiakkaani kanssa töissä, tuli puheeksi että etsimme asuntoa ja oikeaa ei tunnu millään löytyvän. Asiakkaani vinkkasi heidän taloyhtiössään olevan kolmion "hiljaiseesa" myynnissä.
Tartuimme syöttiin.

Kulta otetaan tää!

Kumpikin ihastui nykyiseen rivitalokotiimme ensisilmäyksellä. Visioita tulvi visioiden perään ja huoneisto kokikin hurjan muodonmuutoksen käsissämme.

Hurja remontti valmistuu ja vuosi vierähtää uudessa kodissa.

Kulta mä haluaisin työhuoneen...

Pian postilaatikosta tupsahtelee taas talokirjoja, niitä selaillaan yksin ja joskus yhdessäkin.
oikotie.fi, etuovi.com, nettiasunto.com
AAARGH!
Delfiinilaattoja, vihreitä kaapinovia, pieniä kodinhoitotiloja, ei ollenkaan kodinhoitotiloja, 2000- luvulla rakennettu talo- mutta keittiön tyyli 80-luvulta, vanha rutku talo- mutta maksaa saman verran kun uusi....

EPÄTOIVO

Kulta rakennetaanko nyt, kokonaan uusi koti?

Talokirjat puhdistetaan pölystä, niitä selaillaan yhdessä, lasketaan, tuumitaan ja marssitaan talotehtaan edustajan puheille...
Käydään puheilla uudestaan...ja uudestaan ja uudestaan.

Kulta me ostettiin talo!

Vaikkei meillä kyllä ole tonttia :)
Älkää huoliko, ehdoksi tajuttiin kaikessa huumassa kuitenkin laittaa rakennusluvan saaminen.
Olihan meillä muutama pläntti kiikareissa ja varauksessakin ollut, mutta kuitenkaan kaikki niissä ei osunut kohdilleen.

Kulta me ei koskaan löydetä sopivaa tonttia!

Appiukko heittää eräänä päivänä ohimennen lauseen " Olishan meillä siellä niitä maita".
Selvitellään, ihmetellään, paperisotaillaan, soitellaan, täytellään lomakkeita, toivotaan, uskotaan ja kolutaan naapureita ja pitäjiä, kiristellään hermoja, nauretaan, luovutetaan, uskotaan jälleen, rakastutaan maisemaan ja tunnelmaan joka tontilta avauuu ja
avot
kunta tarjoaa oljenkorren johon takerrumme hullun lailla.

Kulta laittaa tekstiviestin: "Mitäs me tilalliset?"

Kyllä, meillä on tila, rapiat 3000 neliötä peltoa, meillä on myös tulossa torppa.
Unelmalle on kasvanut siivet selkään ja se opettelee parhaillaan lentämään,
tervetuloa lämpimästi seuraamaan
unelman matkaa todeksi.
Olohuone suunnittelu pyörremyrskyn keskellä


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä mielessä? Jotain sydämellä? Kerro ihmeessä mitä :)