sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Voihan viilu!

Aina ei hommatkaan mene kuin elokuvissa. Huomasin vasta lakattuani pöydän ensimmäisen kerran, että viilu olikin pitkältä matkalta irti alustastaan. Tutustuin aiheeseen ja luulen, että villu onkin irronnut juuri vesiliukoisten pintakäsittelyaineiden vuoksi. Liuotinohenteisilla aineilla, en ole vastaavaan ongelmaan törmännyt. Viilu on saattanut olla irti jo aiemmin ja vesi sai sen kupruamaan, tai sitten vesi irroitti lopullisesti huonosti kiinni olevan viilun alustastaan. Niin tai näin, olisi se varmasti irronnut jossain vaiheessa kuitenkin.
Mietin pitkään annanko viilun olla irti vai ryhdynkö elvyttämään pöytää senkin uhalla, että koko homma menee entistä huonompaan suuntaan.
Lopulta päätin kuitenkin kaivaa vetset ja ruiskut esiin ja aloittaa operoinnin.

Pöydän aikaisemmista vaiheista voit lukea
täältä kun kohtasimme ensimmäistä kertaa
täältä kun kevät sai minut tarttumaan toimeen
ja 
täältä kun pöytä sai ensimmäisen kerroksen väriä ylleen.

Viilsin kuprujen keskelle terävällä veitsellä viillon jonka jälkeen raotin viilua varovasti ja ruiskutin puulimaa rakoon lääkeruiskulla ja ohuella neulalla. Vaikka koitin olla todella varovainen viilusta lohkeili pieniä paloja. Liiman "levityksen" jälkeen laitoin viiltojen päälle maalarinteipit ja paljon painoa päälle. Seuraavana päivänä hioin pinnan kevyesti (kolmannessa kuvassa). Tänään lakkasin pöydän (toivottavasti) viimeisen kerran. Saa nähdä nostaako lakkaus viilun uudelleen jostain kuprulle. Täysin virheettömän näköistä tuosta kohdasta tuskin tulee, sillä liimaa oli todella vaikea saada viilun alle rikkomatta sitä. Nyt kuitenkin viilu on paremmin kiinni alustassaan kuin ensimmäisessä kuvassa.
Jännityksellä odotan mitä huomenna tallissa odottaa, jaiks!
PS.Toisen jännittää jääkiekkoa minä pöytää ;)




4 kommenttia:

  1. Vaikka entisöidä tykkäänkin, nuo viilutus jutut on kyllä niitä tylsimpiä. Minun mielestäni siis. Toivotaan et tulee hyvä, ainakin siltä näyttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kinkkisiä kyllä ovat nämä viilu jutut...harmittaa kun en huomannut tuota ennen pintakäsittelyä, paitsi että todennäköisesti kupruja ei ollut ennen pintakäsittelyä, tai sitten olen ihan puusilmä ;) Toivotaan tosiaan, muuten harmittaa kun pöytä on muuten niin kaunis.

      Poista
  2. Kerros sitten miten onnistu :) Meillä tuon peilipiirongin taso on alkanut kanssa kupruilemaan, kun sitä olen kostella rätillä pyyhkinyt :/ Ois hyvä jos sille vois jotain tehä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu täytyy kertoa :) Tuo kuprun halkaisu vaan jättää aina pienet jäljet, mutta tietty voisi kokeilla myös työntää pelkkä naula kuprun sisään, jos onnistuisi niin ei jäisi kun pieni neulan mentävä reikä. Niin ja tulipa vielä mieleen, että en ole varma käytettiinkö ennen viilun liimaamiseen luulimaa, jos käytettiin niin tämä voisi olla syy miksi viilu kupruaa kostealla pyyhkiessä. Luuliiman poistamiseen käytetään vettä ja lämpöä jatkossa kannattaa varmaan varmuuden vuoksi pyyhkiä pölyt vaikka ilman vettä tai imuroida imurin tekstiilisuulakkeella.

      Poista

Mitä mielessä? Jotain sydämellä? Kerro ihmeessä mitä :)